Häpeä haasteena?

14.3.2019, Kuopio

Hä­peä haas­tee­na

Miten tunnistaa ja hoitaa häpeään liittyviä ongelmia sosiaali- ja terveysalalla?

Hä­peä ja syyl­li­syys ovat so­si­aa­li­sia emoo­ti­oi­ta, joi­ta arki­kie­les­sä käy­te­tään lä­hes tois­ten­sa sy­no­nyy­mei­nä. Me kaik­ki ko­em­me nii­tä toi­si­naan, ja so­pi­vis­sa mit­ta­suh­teis­sa hä­peä ja syyl­li­syys aut­ta­vat so­peu­tu­maan ym­pä­ris­töön ja sen nor­mei­hin. Jos hä­pe­ää ja syyl­li­syyt­tä ko­kee lii­kaa ja lii­an usein, seu­raa sii­tä enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. So­si­aa­li­psy­ko­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen näkö­kul­mas­ta tie­de­tään, että hä­pe­än ja syyl­li­syy­den seu­rauk­set nii­tä ko­ke­val­le yk­si­löl­le ja tä­män vii­te­ryh­mil­le voi­vat olla hy­vin eri­lai­sia. Eri­tyi­ses­ti herk­kyys ko­kea hä­pe­ää on syyl­li­syyt­tä use­am­min lii­tet­ty mm. mo­niin eri mie­len­ter­vey­den on­gel­miin, lä­hei­sis­sä ih­mis­suh­teis­sa il­me­ne­viin on­gel­miin ja -väki­val­taan sekä pul­miin elä­män­hal­lin­nas­sa.

Hy­vis­tä ai­keis­ta huo­li­mat­ta myös koh­taa­mi­set am­mat­ti­lais­ten kans­sa voi­vat jos­kus vah­vis­taa ja ruok­kia hä­pe­än ko­ke­mus­ta. Hä­peä on­kin mo­nes­ti sekä psy­ko­so­si­aa­lis­ten on­gel­mien syy että seu­raus. Psy­ko­te­ra­pi­an ken­täl­lä on huo­mat­tu, että hä­peä näyt­täi­si pait­si ole­van yh­tei­nen ni­mit­tä­jä mo­nis­sa mie­len­ter­vey­den on­gel­mis­sa, myös jar­ru tai jopa este toi­pu­mi­sel­le. Hä­pe­ää on tut­kit­tu tie­teen ja tai­teen pa­ris­sa vuo­si­kym­me­niä, ell­ei vuo­si­sa­to­ja, mut­ta luo­tet­ta­via kei­no­ja ar­vi­oi­da hä­pe­ää ja hoi­taa hä­pe­ään liit­ty­vää psyyk­ki­siä, so­si­aa­li­sia ja ter­vey­del­lis­tä kär­si­mys­tä on tois­tai­sek­si huo­nos­ti saa­ta­vil­la.

Mie­len­ter­vey­den kes­kus­liit­to vaa­tii val­ta­kun­nal­lis­ta kär­ki­han­ket­ta, jol­la kamp­pail­laan mie­len­ter­vey­den häi­ri­öi­hin liit­ty­vää hä­pe­ää vas­taan. Lii­ton mu­kaan Suo­mi on ai­noa Poh­jois­maa, jos­sa täl­lais­ta han­ket­ta ei vie­lä ole.
– Muis­sa Poh­jois­mais­sa jul­ki­sel­la ra­hoi­tuk­sel­la on jo to­teu­tet­tu me­nes­tyk­sek­käi­tä kan­sal­li­sia oh­jel­mia hä­pe­ä­lei­man vä­hen­tä­mi­sek­si. Suo­mes­sa stig­man­vas­tai­nen kär­ki­han­ke on saa­ta­va seu­raa­vaan hal­li­tus­oh­jel­maan, sa­noo lii­ton pu­heen­joh­ta­ja Tar­mo Raa­ti­kai­nen tie­dot­tees­sa.

Sisältö

Kou­lu­tuk­ses­sa pe­reh­dy­tään so­si­aa­li- ja käyt­täy­ty­mis­psy­ko­lo­gi­sen tut­ki­mus­tie­don ja te­o­ri­oi­den näkö­kul­mas­ta hä­pe­ään so­si­aa­li­se­na emoo­ti­o­na, sii­hen liit­ty­vään prob­le­ma­tiik­kaan ja hoi­toon. Kou­lu­tus­päi­vä ra­ken­tuu kol­mes­ta osi­os­ta.

Hä­pe­ää vai syyl­li­syyt­tä – mikä erot­taa ja yh­dis­tää hä­pe­ää ja syyl­li­syyt­tä so­si­aa­li­si­na emoo­ti­oi­na?

En­sim­mäi­ses­sä osi­os­sa pe­reh­dy­tään hä­pe­än ja syyl­li­syy­den ra­ken­tu­mi­seen var­hai­ses­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa, hä­pe­än ja syyl­li­syy­den eroi­hin ja yh­tä­läi­syyk­siin ja kei­noi­hin erot­taa hä­peä ja syyl­li­syys toi­sis­taan. Tut­ki­mus­tie­don näkö­kul­mas­ta tu­tus­tu­taan sii­hen, mitä hä­pe­än ja syyl­li­syy­den ko­ke­mi­ses­ta seu­raa yk­si­lön ja tä­män so­si­aa­li­sen ym­pä­ris­tön kan­nal­ta ja poh­di­taan tut­ki­mus­tie­don so­vel­let­ta­vuut­ta so­si­aa­li- ja ter­veys­alan asi­a­kas­työ­hön.

Hä­pe­än pa­ra­dok­saa­li­suus – sa­man­ai­kai­nen tar­ve tul­la näh­dyk­si ja men­nä pii­loon

Tar­ve kuu­lua yh­tei­söön, tul­la näh­dyk­si, kuul­luk­si ja ar­vos­te­tuk­si yh­tei­sön jä­se­ne­nä lie­ne­vät uni­ver­saa­le­ja so­si­aa­li­sia tar­pei­ta. Hä­pe­ä­on­gel­mis­sa ko­ros­tu­vat pa­ra­dok­saa­li­ses­ti toi­ve tul­la huo­ma­tuk­si ja toi­saal­ta va­jo­ta maan alle ja vält­tää tois­ten huo­mio. Nat­han­so­nin (1992) ke­hit­tä­män te­o­ri­an mu­kaan hä­pe­äs­tä voi seu­ra­ta nel­jän­lais­ta käyt­täy­ty­mis­tä: pii­lou­tu­mis­ta it­sel­tä tai toi­sil­ta ja hyök­kää­mis­tä it­seä tai toi­sia koh­taan. Toi­ses­sa osi­os­sa tar­kas­tel­laan Nat­han­so­nin te­o­ri­an näkö­kul­mas­ta hä­pe­äs­tä seu­raa­vaa käyt­täy­ty­mis­tä ja sen tun­nis­ta­mis­ta psy­ko­lo­gi­sen ar­vi­on­ti­työ­ka­lun avul­la.

Hä­peä toi­pu­mi­sen jar­ru­na – mi­ten hoi­taa hä­pe­ään liit­ty­viä on­gel­mia?

Kol­man­nes­sa osi­os­sa tar­kas­tel­laan hä­pe­ää mo­nia psy­ko­so­si­aa­li­sia on­gel­mia yh­dis­tä­vä­nä ja toi­pu­mis­pro­ses­sia muok­kaa­va­na kom­po­nent­ti­na.  Tu­tus­tum­me tä­hän men­nes­sä psy­ko­te­ra­pi­an ja käyt­täy­ty­mis­tie­teen pa­ris­sa ke­hi­tet­tyi­hin kei­noi­hin puut­tua hä­pe­ä­on­gel­miin myö­tä­tun­to­kes­kei­sen te­ra­pi­an, hy­väk­sy­mis- ja omis­tau­tu­mis­te­ra­pi­an ja di­a­lek­ti­sen käyt­täy­ty­mis­te­ra­pi­an näkö­kul­mas­ta. Te­o­ria- ja tut­ki­mus­tie­don li­säk­si käy­dään läpi konk­reet­ti­sia, ko­ke­muk­sel­li­seen työs­ken­te­lyyn ja -op­pi­mi­seen pe­rus­tu­via työ­ka­lu­ja osal­lis­tu­jien hyö­dyn­net­tä­väk­si.

Kohderyhmä

So­si­aa­li- ja ter­veys­alan hen­ki­lös­tö, te­ra­peut­tis­ta asi­a­kas­työ­tä te­ke­vät ja psy­ko­so­si­aa­lis­ten on­gel­mien pa­ris­sa työs­ken­te­le­vät

Kouluttaja

Emi­lia Ku­ja­la

Emi­lia Ku­ja­la on so­si­aa­li­psy­ko­lo­gi (VTM) ja käyt­täy­ty­mis­te­ra­peut­ti. Hän val­mis­tuu vuo­den 2019 ai­ka­na Tam­pe­reen yli­o­pis­ton kog­ni­tii­vi­sen käyt­täy­ty­mis­te­ra­pi­an psy­ko­te­ra­peut­ti­kou­lu­tuk­ses­ta ja to­teut­ti kou­lu­tuk­sen lop­pu­työ­nä tut­kiel­man hä­pe­än roo­lis­ta tran­di­ag­nos­ti­se­na pro­ses­si­na psy­ko­te­ra­pi­as­sa. Emi­lia työs­ken­te­lee kou­lut­ta­ja­na ja te­ra­peut­ti­na pää­a­si­as­sa hä­pe­ään liit­ty­vis­tä on­gel­mis­ta kär­si­vien pa­ris­sa.

Aika

to 14.3.2019 klo 9-16, Kuo­pio

Hinta

130 e

Ilmoittautumiset

28.2.2019 men­nes­sä

Kou­lu­tuk­set Kuo­pi­os­sa20196.12.2015